Pentueen isä, Yedi on luonteeltaan juurikin sellainen, jota tämän pentueen isäksi olen etsinyt. Yedi on iloinen ja leikkisä uros, jolta myös omaa tahtoa ja omia mielipiteitä löytyy.

Yedi ottaa iloisesti vastaan vieraat niin ihmiset kuin koiratin ja kulkee rauhallisesti ympäristössä kuin ympäristössä. Yedi ei pelkää esimerkiksi ukkosta tai muita ääniä eikä erilaiset alustat jännitä herraa.

Yedi RAKASTAA leluja ja leikkimistä. Pallot ovat erittäin mieluisia ja useasti herra kuljetti meille Ikean pehmopalloa. Sohvalle herra kömpii monesti nukkumaan ja kainaloon mukaan lähtee pehmolelu.

Ulkona Yedi on täysin irti pidettävissä ja tulee mielellään luokse kun kutsu käy. Läheltä lentoon lähteneeseen vesilintuun Yedi reagoi neutraalisti.

Kissojen kanssa Yedi tulee omasta mielestään hyvin toimeen. Kissojen mielestä taas Yedi on hieman liian innokas ja tungetteleva korvapesuineen.

Yedi rakastaa rapsutuksia ja huomiota. Tästä syystä esimerkiksi turkin harjaaminen ei tuota lainkaan ongelmia. Ongelmia Yedin mielestä syntyy silloin, kun harjaaminen taukoaa harjan puhdistuksen ajaksi tai jonkin muun tyhjänpäiväisen syyn vuoksi. Silloin Yedi alkaa haukkumalla komentamaan ja vaatimaan rentouttavan harjaustuokion keskeytyksen loppumista.

Tyypillinen samojedi Yedi on myös sillä, ettei mitään saa tehdä yksin ja kaikkeen halutaan (ja vaaditaan) päästä mukaan. Jos ei muuten, niin sitten lattialla jaloissa rötköttämällä.

Yedin omaa tahtoa kuvastaa hyvin myös taannoinen hetki, kun yritimme saada Yedi hyppäämään eläinlääkärin pöydälle silmätutkimusta varten. Yedi istui alas ja ilmaisi mielipiteensä tutkimuksen turhuudesta. Koitin houkutella herkuilla alaslasketulle pöydälle ja nostin etutassut sinne valmiiksi. Herrapa muuttuikin sitten aivan spagetiksi ja makasi lattialla aivan rentona ja päätti olla liikkumatta mihinkään. Yhdessä eläinlääkärin kanssa saimme sitten muutaman yrityksen jälkeen Yedin pöydälle ja tutkimuksen suoritettua onnistuneesti läpi hyvässä yhteisymmärryksessä Yedin kanssa.

Pentueen emä Rilla, on jalostuslainassa Karkkikäpälän kennelistä. Kiinnostuin Rillan lainaamisesta, tykästyttyäni kovasti sen ensimmäisen pentueen pentuihin sekä tietenkin itse Rillaan. Kun jälkeläisnäyttö myös terveyden osalta oli hyvää, aloimme pohtia millainen uros Rillalle sopisi.

Alla Rillan omistajan kertomus Rillasta:

Rilla on alusta asti ollut hyvin reipas ja iloinen koira. Ystävällinen ihmisiä kohtaan ja pärjää hyvin muiden, vieraidenkin koirien kanssa. Rillan kanssa voi huoletta mennä koiratapaamisiin ja näyttelyihin tai vaikka kaupungin keskustaan kävelylle. Uudet tai yllättävät asiat eivät aiheuta pelkoa. 

Eniten Rilla nauttii vapaana juoksemisesta, mutta valitettavasti karkaa helposti. Oravat, rusakot ja muu riista houkuttelisi kovasti saalistamaan. Toistaiseksi 2-metrinen riistaverkko on riittänyt. 

Vaikka Rilla ystävällinen ja herttainen ihmisiä kohtaan onkin, niin tottelevaisuutta ei liiemmin löydy. Makupalan eteen voi jonkun pikku tempun joskus tehdä, mutta enempää on turha vaatia. Ehkä Rilla onkin taitavampi kouluttamaan meitä ihmisiä.

Pentu - teiniaikana jyrsittiin muutamat maton kulmat, taisi jokunen sukka ja kenkäkin muokkautua uuteen muotoon. Nykyään tuhoutuvat "vain" nurmikko ja kukkapenkit tehokkaan kaivajan alla.

Autoilu ei ole Rillan lempipuuhaa, mutta tähän vaikuttaa myös millä autolla ollaan liikkeellä. Kotioloissa Rilla on rauhallinen, eikä yksinolo tuota ongelmia. Tosin harvoin Rilla yksin jää, kun sillä sisällä on seurana usein perheen muita koiria. Ääntä Rillasta lähtee kyllä tarvittaessa ja paljon. Kaikki metsäneläimet haukutaan ja hälytysajoneuvot ulvotaan. 

Rilla on pysynyt terveenä, eikä ruuan suhteen ole ilmennyt allergioita. Kyy pääsi puremaan kuonosta keväällä -21, josta toivuttiin nopeasti, mutta pieni jännitys eläinlääkärikäynteihin siitä jäi.

Rillalla on yksi aiempi pentue, joka syntyi 9.7.2022. Pentuja syntyi kuusi, joista neljä urosta, kaksi narttua. Synnytys sujui hienosti ilman apua. Myös pentujen hoito onnistui, vaikka Rilla ei samojedimaiseen tapaan mikään ylihuolehtiva emo ollutkaan. Rilla syötti ja putsasi pennut, tarkasti että niillä on kaikki hyvin ja poistui pentulaatikosta muualle hengailemaan, kunnes pennut vaativat uudelleen ruokaa ja hoivaa. Ihmisten ja perheemme toisen nartun tehtäväksi jäi pentujen leikitys ja seuranpito.