Kiinnostusta kasvatustoimintaa kohtaan olen omannut kauan, mutta varsinainen kipinä pienimuotoisesta kasvatustoiminnasta heräsi Hilun (Iciveitican Niceone Cute) myötä. Hilu on luonteensa puolesta juuri sitä mitä etsin ja ulkoisestikin rodunomainen, valioitui Suomen muotovalioksi muutaman viikon yli 2 vuotiaana. Terveystutkimuksien jälkeen, kasvatushaaveille paistoi vihreää valoa ja pentuja pystyi oikeasti alkaa miettimään. Omilta epäilyksiltä en ole kuitenkaan säästynyt ja useamman kerran olen punninnut uudelleen, kannattaako sittenkään tätä koiraa käyttää ja mielipidettä asiaan kysyin muutamalta kasvattajakaverilta. Jokaisessa koirassa on kuitenkin vikansa ja plussansa, eikä täydellistä koiraa vielä ole. 

Tästä alkoi myös muutaman vuoden ahkera opiskelu, uuden tiedon keruu ja vanhan päivittäminen sekä osaamisen kartuttaminen erityisesti koirien lisääntymisbiologian ja perinnöllisten sairauksien osalta. Kasvattajakurssin suoritin alkuvuodesta 2022 ja kennelnimihakemuksen lähetin tammikuussa 2023.

Kennelnimi Nallenaaman on saanut alkunsa Hilusta, jota myöskin Nalleksi kutsutaan. Hilu usein "nalleilee" eli katsoo ihanasti ruskeilla nappisilmillään ja silloin aina tulee hyvälle mielelle. Näinpä siis Nallenaamat sai alkunsa.

Tärkeimpinä asioina yhdistelmiä miettiessä pidän koirien terveyttä ja luonnetta. Tavoitteena on kasvattaa rohkeita ja sosiaalisia pentuja tutkituista ja terveistä vanhemmista. 

Samojedinkoirien PEVISA vaatii jalostukseen käytettäviltä koirilta tutkimukset lonkkien ja silmien osalta. Rodussa esiintyy mm. lonkkaniveldysplasiaa (nk. lonkkavika) sekä erilaisia perinnöllisiä silmäsairauksia. Näiden pakollisten tutkittavien kohtien lisäksi haluan tutkia jalostukseen käytettäviltä koirilta myös selät, kyynärät ja tehdä silmiin kammiokulman tähystyksen eli gonioskopiatutkimuksen. Toivon myös kasvateiltani laajoja terveystutkimuksia, jotta voin seurata kasvatustyön tuloksia.

Vaikka samojedinkoirilla ei ole jalostusvaatimuksena selkätutkimuksia, niin pidän niitä silti tärkeänä ja samalla saadaan tietona rodun terveydentilasta. Samojedinkoirilla on havaittavissa selkärangassa perinnöllisiä vikoja ja muutoksia. Terveitä selkiä löytyy, mutta joukosta löytyy myös joukko pahempia ja lievempiä muutoksia. Lievät muutokset eivät vaikuta koiran elämään millään lailla eikä niistä tarvitse olla huolissaan.

On todella mukava huomata jalostustietokantaa selatessa kuinka paljon kyynärtutkimukset ovat yleistyneet vaikkei ne pakollisia ole jalostuksen kannalta. Kyynärtutkimus onkin helppo ottaa samalla kertaa lonkkakuvien yhteydessä. Suurin osa tutkituista kyynäristä on terveitä, todella upeaa! Toivon, että selkä- ja gonioskopiatutkimuksien yleistymisen osalta aletaan myös mennä samaan suuntaan.

Olennaisena osana koiran terveyttä on myös koiran luonne. Hyväluontoinen ja hyvällä hermorakenteella varustettu koira stressaa vähemmän ja on helpompi arjen ystävä. Stressaantunut koira voi olla levoton ja yliherkkä erilaisille ärsykkeille. Se ei välttämättä pysty keskittymään ja kontrolloimaan käytöstään, ajattelemaan tai päättelemään asioita. Tällaisessa mielentilassa koira reagoi tilanteeseen nähden voimakkaasti ja kaavamaisesti eikä stressaantunut koira opi uusia asioita (https://www.hauhau.fi/elamaa-koiran-kanssa/terveystietoa/koiran-stressi). 

Myös esimerkiksi paukkuarkuus sekä alusta-arkuus ovat vahvasti perinnöllisiä ja tällaiset koirat karsin pois jalostuksesta vaikka muuten koiralla olisi terveys kunnossa.

Terveyteen vaikuttaa myös koiran rakenne. Hyvä rakenne ei ole pelkästään ulkonäkö asia. Hyvä rakenne rasittaa koiraa vähemmän ja mahdollistaa vaivattomamman liikkeen. Huono rakenne altistaa mm. selkävaivoille, polviongelmille ja kyynärvaivoille. (https://www.masseter.fi/artikkelit/hyvinvointi/hyvarakenteinen-koira-voi-hyvin.html)